OPISKELIJOILTA

Haastattelussa Timo Kotipelto

Nopeasti meni kansainväliseksi

Kerro kuka olet ja mitä teet nyt?
Olen Timo Kotipelto, ammattina laulaja.

Milloin opiskelit Kauhajoen evankelisessa opistossa?
Millonkahan se oli? Olisko ollut 92-93?
 

Opiskeluaikasi parhaimmat  puolet
Sain hyviä muusikkokavereita ja aloin treenaamaan laulua enemmän.

Opiskeluaikasi haastavimmat puolet
Teoria...

Millaista oli opiskelijaelämä opistoaikanasi?
Muistaakseni aivan leppoisaa. Mukavaa porukkaa koululla ja muutenkin kiva ilmapiiri.

Pidätkö vielä yhteyttä opistoaikaisiin tuttuihisi?
Pidän joihinkin. Erityisesti Marko Vaaraan ja Kimmo Blomiin.

Millainen on ollut oman muusikkourasi synty ja kehitys?
Kauhajoelta siirryin Helsingin pop/jazz konservatorioon, jossa opiskelin vuoden verran. Sen jälkeen liityinkin Stratovariukseen ja opiskelut jäivät vähemmälle. Eka keikka oli Tavastialla ja toinen Osakassa. Eli aika nopeasti se meni kansainväliseksi touhuksi. Sen jälkeen olen laulanut 16 levyä ja tehnyt jonkin verran vierailuja toisten levyillä. Stratovariuksen lisäksi olen tehnyt 3 soololevyä.
 
Miten Stratovariuksen menestys on vaikuttanut omaan musiikilliseen tekemiseesi?
Onhan se vaikuttanut kaikkeen aika paljonkin. Olen ollut yhtyeessä v. 94 ja kiertänyt ympäri maailmaa ristiin rastiin. Musiikista tulikin puolivahingossa ammatti ja sillä tiellä ollaan toistaiseksi oltu. Bänditouhu vie tietenkin välillä kaiken ajan ja varsinkin matkustaminen stressaa, mutta on se antanut myös mahtavia kokemuksia.

Lähitulevaisuuden suunnitelmasi?
Teemme parhaillaan (2012) Lappajärvellä Liimataisen Janin kanssa akustista duolevyä, joka ilmestynee syksyllä. Viikonloppuisin on sekä duokeikkoja, että muutama Stratofestivaali kesällä. Loppukesästä pitäisi vähitellen alkaa Stratovariuksen seuraavan levyn äänitykset. Ja sitten taas syksyllä duolla levynjulkaisukiertue. Ja keväällä varmaan taas Straton kiertueet...

Mitä odotat/toivot jatkossa?
Seesteisiä hetkiä mökillä :)

Terveisesi nykyisille ja uusille opiston opiskelijoille
Tsemppiä opintoihin ja anna musiikin viedä mennessään! Vaikka musiikista ei tulisikaan ammattia, on se kultaakin kalliimpi harrastus.

Susannan haastattelu

Rokahtavaa ja tunnelmallista

Nimi: Susanna Erkinheimo
Ikä: 27 vuotta
Asuinpaikka: Laihia
Ammatti: Hiusmuotoilija-opiskelija
Perhe: Kaksi tyttöä ja niitten iskä
Siviilisääty: Naimisissa

Kerro esikuvistasi: Mulla itselläni ei ole ketään tiettyä idolia. Mutta tykkään vahvoista, persoonallisista ja jollaintapaa "raaoista" lauluäänistä ja ihailen esiintyjiä jotka uskaltavat eläytyä lavalla musiikin mukana täysillä!

Miksi lähdit mukaan Idolsiin? Halusin ylittää itseni, näyttää itselleni että musta on tähän. Mutta ihan ensimmäiseksi mukaan lähdin siksi, että saisin tehdä juuri sitä missä tunnen oikeasti olevani hyvä ja haluan käyttää lahjaani.

Kerro musiikkitaustastasi: Musiikki on ollut mukana elämässä ihan aina. Soittotunteja, laulutunteja ja bänditoimintaa...

Minkälaista musiikkia haluaisit esittää? Vaikea kysymys. Jotain jossa olisi ripauksia 60-70-luvuilta, ja vähän jotain kasariakin, mutta kuitenkin nykyaikaiseksi päivitettyä. Rokahtavaa ja tunnelmallista. Jotain hyvää tietysti!

Erikoistaitosi musikaalisten kykyjen lisäksi: Eipä taida olla. En ainakaan itse sellaisista tiedä. Ehkä se välähtää mulle joskus myöhemmin.

Miksi juuri sinun pitäisi voittaa Idols: Ehkä saisin annettua kuuntelijoille jotakin erilaista, jotakin joka erottuisi positiivisella tavalla muista... Tämä on maailman vaikein kysymys. Luulen, että parhaiten tähän osaisivat vastata sellaiset ihmiset jotka mun äänestä tykkää.

Motto: Ole rohkea. Älä aliarvioi itseäsi. Näitä yritän itse noudattaa.


The Voice of Finland -tähti Jesse Kaikuranta:

"Äiti olisi minusta ylpeä"

Koulukiusattu Jesse Kaikuranta on saanut edesmenneeltä äidiltään voimaa ja rohkeutta.

Mustiin pukeutunut Jesse Kaikuranta, 29, saapuu helsinkiläiseen kahvilaan hupparin huppu pään yli vedettynä. Tummien tunteiden tulkiksi ja valtakunnan itkettäjäksi Nelosen The Voice of Finland -ohjelman kautta noussut laulaja naurahtaa lämpimästi huomatessaan vaatteidensa sävyn ja väittää suosivansa muitakin värejä kuin mustaa.

- Minussa on aina ollut sellainen surumielinen puoli. Rakastan tietyllä lailla velloa melankoliassa. Se on inspiroiva olotila. Pohjanmaalla Ähtärissä varttunutta Jesseä kannustettiin musiikin pariin jo varhain. Lapsuudenkodissa laulettiin, luettiin ja soitettiin paljon. Kaupungin liepeillä asuvalla pojalle klassisen pianon soittotunti oli viikon kohokohta.

- Soitin pianoa yläasteelle asti, mutta sitten se jotenkin jäi. Se oli varmaan siinä iässä jotenkin vähän noloa olla musiikkihommissa mukana.

Kiusaamista

Neljävuotiaana lukemaan oppinut Jesse oli touhukas ja energinen poika, joka pärjäsi koulussa hyvin. Jesse lauloi oppitunneilla ja esiintyi mielellään koulun kaikissa juhlissa. Opintietä varjosti silti aina yläasteen loppuun yksi asia: koulukiusaaminen.

- Kiusaaminen johtui varmaan siitä, että en osannut olla niin kuin muut, enkä halunnutkaan olla. Ei minua kiinnostaneet mitkään mopot tai muut sellaiset. Jesse viihtyi omissa oloissaan, vaikka hänellä riittikin kavereita.

- Varmaan juuri sen takia minua pidettiin outona.

- Olin yläasteella kiusaamisen vuoksi paljon poissa koulusta. Olihan se todella rankkaa.

Oma tyyli

Lukiossa ollessaan Jesse päätti, että oli aika vaihtaa maisemaa.

- En kuulunut muuhun porukkaan, eikä minua huvittanut olla siellä (lukiossa) tai Ähtärissä enää. Jesse lähti Kauhajoelle opiskelemaan kansanopistoon pop- ja jazz-musiikkia. Sieltä hän jatkoi ensin musiikkilukioon, sitten Kokkolaan pop- ja jazzkonservatorioon ja vielä muusikoksi valmistuttuaan ammattikorkeaan. Tällä hetkellä Jesse työskentelee Kokkolan estraditaiteenkoulussa laulunopettajana ja vetää omaa kuoroa. Oman tyylinsä tulkita Jesse on löytänyt pikkuhiljaa ja vuosien työn tuloksena.

- Keskustelupalstoilla on ihmetelty, että miksi pysyn liikaa mukavuusalueellani. Ei se ole mukavuusalue, vaan artistityylini.

- Totta kai musikaalinen lahjakkuus pitää olla, mutta olen kouluttanut itseäni ja käynyt kymmenen vuotta laulutunneilla.

Lohtua

Kolme vuotta sitten Jesse kohtasi suuren menetyksen, kun hänelle läheinen äiti kuoli yllättäen. Jesse uskoo, että edesmennyt äiti on silti seurannut poikansa laulukilpailua läheltä.

- Äiti olisi varmasti todella ylpeä minusta. Hän ratkeaisi liitoksistaan. Äiti on antanut minulle koko kisan ajan voimaa ja rohkeutta.

- Äidin kuolema tulee aina olemaan yksi elämäni suurimmista tragedioista. Oli suuri asia sisäistää se, että vaikka minusta ei tunnu koko ajan pahalta, niin se ei tarkoita sitä, että olisin unohtanut äidin. Fanipostia ja positiivista palautetta on tullut kisan aikana paljon. Jessen laulut ovat koskettaneet monia.

- Totta kai se tuntuu mahtavalta, jos voin tuoda jollekin lohtua. Jesse Kaikurannan vahvat tulkinnat ovat saaneet katsojat kyyneliin pitkin kevättä.

 

FAKTA
Jesse Kaikuranta
- Ikä: 29 vuotta.
- Asuu: Kokkolassa.
- Ammatti: Laulaja, laulunopettaja ja kuoronvetäjä.
- Kilpaili Nelosen The Voice of Finland -ohjelmassa Paula Koivuniemen tiimissä.
kuva: JUHA RAHKONEN
teksti: INKA NURMISTO inka.nurmisto@iltalehti.fi

 

Kiroilevan siilin takana

Haastattelussa Kauhajoen opiston graafisen suunnittelun linjalla opiskellut Milla Paloniemi, jonka käsialaa on muun muassa suosittu ärräpäitä pursuava sarjakuva Kiroileva siili. Milla Paloniemi on ammatiltaan sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija (medianomi amk, 2007).

"Vuoden linjalla tajusin oikeastaan mitä graafinen suunnittelu pitää sisällään ja innostuin alan monipuolisuudesta. Ilman linjaa en olisi varmaankaan päässyt jatko-opiskelemaan EVTEK muotoiluinstituuttiin Vantaalle (nyk. Metropolia)."

 

Opiskeluaikani ja opintolinjani Kauhajoen opistossa

Graafisen suunnittelun linja, syksy 2002 – kevät 2003.

Opiskeluvuoden parhaimmat ja haastavimmat puolet

Parasta: eri tekniikoiden kokeilu, logosuunnittelu, ideointi ylipäänsä.

Haastavinta: Tietokoneohjelmat, ennakkotehtävien vääntäminen (joskin se oli myös palkitsevaa).

Opiston opiskelijaelämää

En asunut opistolla, vaan läheisellä entisellä koululla vuokrakämpässä ystäväni Heidin kanssa, joka opiskeli kuvataidelinjalla. Aloin vasta loppuvuodesta pääsemään yli ujoudestani ja tutustumaan luokkatovereihini, joista osa on edelleen ainakin facebook-kavereina. Luokalla oli taitavaa ja mukavaa jengiä, mieluusti niiden kanssa olis useemmankin vuoden opiskellut.

Vuoden linjalla tajusin oikeastaan mitä graafinen suunnittelu pitää sisällään ja innostuin alan monipuolisuudesta. Ilman linjaa en olisi varmaankaan päässyt jatko-opiskelemaan EVTEK muotoiluinstituuttiin Vantaalle (nyk. Metropolia).

Kiroileva siili ja oman urasi synty sarjakuvataitelijana

Sarjakuvien piirtäminen on aivan pikkulapsesta saakka ollut rakas harrastus ja on sellainen edelleen. Kiroileva siili -hahmo syntyi muutettuani Vantaalle ja aloitettuani siellä graafisen suunnittelun opinnot syksyllä 2003. Julkaisin sitä aluksi netissä, jossa julkaisin myös Tassutellen-kissakoirasarjakuvaa, joka syntyi Kauhajoen opistolla ennakkotehtävien lomassa. Siili alkoi saavuttaa suosiota ensin netissä, sitten omakustannelehdissä ja 2007 alkaen kirjoissa sekä oheistuotteissa. Perustin toiminimen 2006 ja teen sen alla nykyisin Siilin lisäksi muitakin sarjakuvia eri lehtiin (esimerkiksi Lemmikkiin "Veera & minä" -sarjakuvaa), kuvituksia ja jonkin verran myös logoja ja pieniä taittoja.

Työkseni teen siis pääosin sarjakuvia lehtiin ja omiin sarjakuvakirjoihini, joita on julkaistu nyt 10 kpltta Sammakko -kustantamon kautta (niistä 5 on Siilikirjoja). Lisäksi teen sarjiksia nettiin, sarjakuvablogiini "En vaan osaa!" (samannimiset albumit julkaistu 2008 ja 2010), sekä satunnaisille tahoille tarvittaessa (esimerkiksi Luontoliitolle, Greenpeacelle, Animalialle...). Työstän myös välillä isompia yksittäisiä teoksia näyttelyitä varten (esimerkiksi syksyllä 2010 järjestetty "REMONTTI" -näyttely, jonne tein tauluja remontista ylijääneestä roskasta).

Taiteilijaelämää ja tulevaisuuden haaveet

Toivon voivani jatkaa sarjakuvapiirtäjänä jatkossakin. Piirtämistä tuskin koskaan lopetan, vaikka rahantulo lakkaisikin. Siili on menossa ulkomaille ainakin Venäjälle ja mahdollisesti muuallekin, mutta en laske mitään sen varaan. Kokeilen jatkuvasti uusia tekniikoita ja kerrontatyylejä, kehittelen uusia hahmoja, ideoin uusia kirjoja jne. Olen alkanut myös jonkun verran vetämään työpajoja pääasiassa lapsille.

Tulevaisuudessa kiinnostaisi kokeilla enemmän eri taiteiden rajojen rikkomista ja sarjakuvan yhdistämistä esimerkiksi teatteriin ja musiikkiin. Tällaisissakin projekteissa olen ollut mukana, esimerkiksi livepiirtämässä lastenbändi Soiva Siili:n kanssa heidän keikallaan Oulussa tänä keväänä.

Kiroileva siili: http://www.kiroilevasiili.fi/

Blogi: http://norpatti.sarjakuvablogit.com/

(Kuvaaja Antti Hintsa, 2011)


Haastattelussa Antti Railio
 

Kipinä sisällä

Kerro kuka olet ja mitä teet nyt

Olen Antti Railio Laulaja,Muusikko,Näyttelijä...
Tällä hetkellä valmistelen uuden yhtyeeni The Wildfire:n ensimmäisen levyni kappaleita yhdessä säveltäjäystäväni ja aisaparini Teemu Koskela:n kanssa.

Opiskeluaikasi ja opintolinjasi Kauhajoen opistossa

2005-2006
Laulu,Piano...

Opiskeluaikasi parhaimmat  puolet

Hyvä ympäristö asiantunteva opetus ja loistava porukka!
 

Opiskeluaikasi haastavimmat puolet

Teorian pänttääminen...;)
 

Millaista oli opiskelijaelämä opistoaikanasi

Rentoa hyvien ystävien kanssa opiskelemista ja vapaa-ajan viettoa..;)
 

Pidätkö vielä yhteyttä opistoaikaisiin tuttuihisi

Valitettavasti en kaikkiin joiden kanssa tahtoisin pitää... Mutta onneksi muutaman kaverin kanssa ollaan vieläkin tekemisissä!!

 

Millainen on ollut oman muusikkourasi synty ja kehitys

Niinkuin suurimmalla osalla vaikea taival joka vaatii työtä ja uhrauksia mutta se on sen arvoista! Pikkuhiljaa koko ajan oppien uutta kohti tuntematonta sama kipinä sisällä palaen ja uusiin haasteisiin tarttuen matka jatkaa kehitystään!

 

Lähitulevaisuuden suunnitelmasi

Oman yrityksen perustaminen levyjen teko ja keikkailua onpi näköpiirissä..:)

 

Mitä odotat/toivot jatkossa

Menestystä terveyttä ja kovan työn kantamaa tulosta...
 

Terveisesi nykyisille ja uusille opiston opiskelijoille

Muistakaa pitää hauskaa aina kun siihen on mahdollisuus ei tarvitse eikä kannata ottaa opiskelua liian vakavasti, koska silloin voi polttaa itsensä loppuun!!! On tärkeää opiskella ahkerasti mutta myös muistaa aika ajoin ottaa uusien ystävien kanssa ilo irti elämästä! Se opettaa monesti myös paljon!!!